Ensimmäinen joululahja

Eilisellä automatkalla sain valmiiksi mummulle joulunväriset tossut vanhoista 7veikan jämistä. Uskallan nämä jo täällä julkaista, sillä mummu ei omista tietokonetta eikä surffaile netissä.

Joululahjojen kanssa taitaa tulla vielä paniikki. Saas nähdä kuinka paljon (tai paremminkin vähän) ehdin itse tänä vuonna tehdä.

Nyt on jotain valmista

Kesällä ensivisiitillä Kerästä ostamastani langasta tein huivin. Ohjeen löysin Novitan sivuilta. Yksi vyyhti riitti. Huivi on kevyt ja tuntuu todella mukavalta kaulassa.

Viikonloppua on taas vietetty rauhassa mökillä. Ettei kenellekään jää epäselväksi, askartelin tänne oman huoneentaulun. Teksti on lainattu Heli Lahdenrannan H niin kuin huvila -kirjasta. (Tulipas huono valokuva. Noh, tällä mennään.)

Ruuhkanpoikanen

Pitkä hiljaisuus on johtunut taas siitä, että olen aloittanut aivan liian monta työtä yhtä aikaa. Huomaa että on syksy, sillä sormet syyhyää tarttua erilaisiin ihaniin lankoihin ja uusia ideoita suorastaan pursuaa. Päivät saisivat olla pari tuntia pisempiä. Tulossa on viltin palasia, kaulahuivi, kauluri ja yhdet sukatkin. Näin jokusen mainitakseni.

Posti toi uuden kirjan, joka ensivilkaisulta vaikuttaa oikein kivalta. Yksinkertaisia ohjeita, kauniit kuvat ja muutenkin kaunis kirja.

Ei ne sukat vielä loppunutkaan

Vielä löytyi yhdet sukantekeleet neulekorista, mökillä. Armas aviomieheni J sai uudet mökkisukat.

Rannekkeet

Viimeisimmän Kotoliving-lehden ohjeella neuloin rannekkeet. Tuli paksut ja lämpimät. Näitä tarvitaan talvella töissä, sillä työpaikkani on kuin jääkaappi. Juu, en työskentele kylmiössä, vaan normaalissa toimistohuoneessa. Lanka on 7veljestä. Niin viitseliäs en sentään ollut, että olisin itse värjännyt langatkin, kuten ohjeessa neuvottiin.

Army-sukat armeijapojalle

Terien raidat ovat samaa vihreää kuin varressa, vaikka ne kuvassa näyttävät paljon vaaleammilta. Lanka on taaskin 7veljestä.

Ja nyt puikoille jotain muuta kuin sukkia.

Työvoitto

Huh. Monen vuoden urakka, vihdoin valmis. Kesällä linnoittauduin yksin mökille kolmeksi päiväksi ja päätin, että nyt se tapahtuu. Ikuisuuspeitto on saatava valmiiksi. Sinnikkäästi virkkasin viimeset neliöt ja kokosin peiton. Reunan tein taas rapuvirkkaamalla. Eilen illalla sain viimeiset langanpäät pääteltyä. Vielä se pitäisi pingottaa tai höyryttää silitysraudalla, mutta en enää malttanut olla kertomatta tästä iloisesta tapahtumasta. Onnittelen itseäni.